ⓘ Savolaismurteet

                                     

ⓘ Savolaismurteet

Savolaismurteet ovat suomen kielen itämurteita, joiden alue on niiden nimestä huolimatta paljon laajempi kuin pelkkä Savo: se käsittää myös lähes koko Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan, Kainuun, Etelä-Pohjanmaan itäisimpiä pitäjiä sekä pääosan Koillismaasta.

                                     

1. Alamurteet

Edellä mainittuihin alamurteisiin luokitellaan

  • Kainuun murteet
  • Keuruun–Evijärven välimurteet
  • Etelä-Savon murteet
  • Vermlannin savolaismurteet
  • Keski-Suomen murteet
  • Pohjois-Savon murteet
  • Itäiset savolaismurteet eli Pohjois-Karjalan murteet
  • Päijät-Hämeen murteet
  • Savonlinnan seudun välimurteet
                                     

2. Savolaismurteiden piirteitä

  • Yleiskielen d-kirjaimen vastikkeet
Mahtaako suaha kalloo
  • yleiskielen ts:n vastineena ht
Tyttö männöö mehtään.
  • diftongien reduktio: i-, u- ja y-loppuiset diftongit muuttuneet e-, o- ja ö-loppuisiksi
Aeka näöttää.
  • kieltoverbin omaleimainen imperatiivi käskymuoto
Elä sinä siinä yhtään yritä.
  • verbien liittomuodot
Hän on lähtennä.
  • liitepartikkeli -kin
Nyttii minnäi ymmärrän.
  • Liudennus
Veljmies patsas
  • Švaa-vokaali
Ilimoi on pielly
  • Loi -monikko
ristilöitä
                                     

3. Savolaismurteet kulttuurissa

Kirjallisuus

Savolaismurretta kirjallisessa tuotannossaan käyttäneisiin kirjailijoihin on kuulunut muiden muassa Kalle Väänänen.

Sarjakuvat

Sarjakuvassa savolaismurteita on käytetty muiden muassa Jorma "Jope" Pitkänen sarjakuvassa Näkymätön Viänänen.

                                     

3.1. Savolaismurteet kulttuurissa Kirjallisuus

Savolaismurretta kirjallisessa tuotannossaan käyttäneisiin kirjailijoihin on kuulunut muiden muassa Kalle Väänänen.

                                     

3.2. Savolaismurteet kulttuurissa Sarjakuvat

Sarjakuvassa savolaismurteita on käytetty muiden muassa Jorma "Jope" Pitkänen sarjakuvassa Näkymätön Viänänen.

                                     

3.3. Savolaismurteet kulttuurissa Musiikki

Savolaismurteeita on Suomessa käytetty sekä taide- että kevyessä musiikissa. Taidemusiikista tunnetaan Aaro Jalkasen alkujaan virolaisen kuorolaulun sävelmään kirjoittama "Kallavesj". Kevyessä musiikissa Savolaismurretta ovat käyttäneet muiden muassa säveltäjä ja sanoittaja Eino Kettunen, jonka tunnettuja savolaismurteella sanoitettuja kappaleita ovat muiden muassa Joensuun Elli ja 2000-luvulla myös internet-ilmiönä tunnetuksi tullut Ievan polkka, sekä näyttelijä Esa Pakarinen, jonka esittämiin tunnettuihin kappaleisiin kuluu muiden muassa Lentävä kalakukko, 1900-luvun loppuvuosikymmeninä savolaismurretta on käyttänyt lauluissaan laulaja-lauluntekijä Jaakko Teppo. Huumorimusiikkia savolaismurteella ovat esittäneet myös huumoriryhmä Halavatun papat, ja sen johtohahmo Jamppa Kääriäinen. Vuonna 2006 ensimmäisen pitkäsoittonsa julkaisi Verjnuarmu, joka omien sanojensa mukaan "yhistää mussiikissaan savon ylen kaaniin murteen raskaaseen tuomijopäevän soetantaan".



                                     

3.4. Savolaismurteet kulttuurissa Tieteen kielenä

Vuonna 2013 Helsingin yliopistossa hyväksyttiin ensimmäistä kertaa kokonaan savolaismurteella kirjoitettu kandidaatintutkielma. Jani Koskisen itäisiin savolaismurteisiin kuuluvalla Keski-Karjalan seudun murteella kirjoitetun "tutkiilman" aihe on saamelaiskielten vaikutus skandinaavisiin kieliin. Omien sanojensa mukaan Koskinen halusi tutkielmansa kielivalinnalla osoittaa, että "suomen kirjakielj ei ou millään laila paremppoo tahe oikkiimppoo kieltä kunj mikkään murre, ja mikä tahhaa murre soppii mihen tahhaa käyttöyhteytteen." Vuonna 2018 Helsingin yliopistossa hyväksyttiin Koskisen niin ikään savolaismurteella kirjoittama pro gradu -tutkielma.

                                     

4. Kirjallisuutta

  • Savolainen, Jukka: Savon siännöt. 2005.
  • Eskelinen, Unto: Tavvoo savvoo – savon kielen sanakirja. 1998.
  • Lehmonen Matti: Kalevala savon kielellä. Atena kustannus Oy 1999.
  • Barks, Carl: Voe tokkiinsa, Aku – Aku Ankan sarjakuva-albumi savon murteella. 2003.
                                     
  • ovat Suomen itäosissa puhuttavia suomen kielen murteita. Niitä ovat: savolaismurteet kaakkoismurteet Itämurteita, pääasiassa kaakkoismurteita, puhuttiin
  • eri mieltä. Nykyään koko Savon alueella savolaiset puhuvat savolaismurteita Savolaismurteet ovat levinneet myös laajalti maakunnan ulkopuolelle, Kainuuseen
  • meän, teän, heän meidän, teidän, heidän Pääartikkeli: Savolaismurteet Savolaismurteita puhutaan laajalla alueella, joka kattaa noin kolmanneksen Suomen
  • Keski - Suomen murteet ovat Keski - Suomessa puhuttavia savolaismurteita Koko Keski - Suomen maakunta ei kuitenkaan kuulu niiden alueeseen esimerkiksi Jyväskylän
  • läntisin osa Hämettä ja itäisin Karjalaa Savossa ovat hallitsevina savolaismurteet joiden puhumisalue käsittää myös Pohjois - Karjalan, Kainuun, pääosan
  • Etelä - Kainuussa Sotkamossa ja Kuhmossa. Kainuun murre eroaa muista savolaismurteista omalla ht vastikkeellaan ts: lle esim. mehtä ja ohta yleiskielisten
  • hämäläiset, joten Keski - Suomen murteilla on hämäläinen perusta, jonka savolaismurteet peittivät osin alleen myöhemmän erityisesti pohjoiseen Keski - Suomeen
  • diftonginreduktio tunnetaan toisaalta savolaismurteissa toisaalta lounaismurteissa, mutta sen luonne on niissä erilainen. Savolaismurteissa pitenee diftongin alkukomponentti
  • karjalan kielimuodot ja inkeroisen kieli sekä suomen kaakkois - ja savolaismurteet Muinais - Karjalan kukoistuskaudella 1100 - ja 1200 - luvuilla kieli oli
  • Pohjois - Karjalassa puhuvat päosin suomen kielen itämurteisiin kuuluvia savolaismurteita Karjalan kieltä puhuvia Suomen karjalankielisiä ovat entisen Viipurin
  • pohjalaismurteissa, kaakkoismurteissa ja savolaismurteiden eteläosissa. Kaakkoismurteissa ja savolaismurteissa sen sijapääte on - nta - ntä ja pohjanmaalla
  • diftongien reduktio tosin esiintyy muissakin savolaismurteissa Erityisesti Kainuun murre eroaa muista savolaismurteista sen sanastoltaan, joka on saanut paljon