ⓘ Elokuva-Aitta

                                     

ⓘ Elokuva-Aitta

Elokuva-Aitta oli vuosina 1932–1968 ilmestynyt, elokuviin keskittynyt aikakauslehti. Se oli aikoinaan Suomen suurin elokuvajulkaisu, vuonna 1952 sen levikki oli 30 500. Päätoimittajana toimi muun muassa Seura-lehden perustanut Ensio Rislakki.

Vuonna 1966 päätoimittajana on ollut Kirsti Jaantila ja lehteä on kustantanut Lehtiaitta Oy, jonka toimitus on sijainnut osoitteessa Fredrikinkatu 48, Helsinki. Lehti on ilmestynyt joka toinen viikko eli 24 numeroa vuodessa. Lehti on painettu Kustannusosakeyhtiö Otavan syväpainossa Helsingissä. Irtonumeron hinta oli 1:20 mk ja vuosikerran 21 mk.

                                     

1. Historia

Elokuva-Aitta-lehden juuret ulottuivat "filmitaiteelliseen" Filmiaitta -aikakauslehteen, joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1921. Sen ruotsinkielinen rinnakkaispainos Filmrevyn ilmestyi vuosina 1921–1927. Lehden ensimmäinen päätoimittaja oli Ragnar Öller. Lehden ilmestymistiheys vaihteli, mutta se tuli ilmestyi kaksi kertaa kuukaudessa. Vuonna 1927 Suomi-Filmi perusti Filmiaitalle kilpailevan elokuvalehden Elokuva, joka taistelisi sen "trustia" vastaan, ja lehtien välinen nokitus jatkuikin vuoteen 1928 asti. Vuosien 1931–32 taloudellinen lama ajoi lehdet yhteen, ja ne yhdistyivät vuonna 1932 Elokuva-Aitaksi.

Rautatiekirjakaupan irtonumeromyynnissä Elokuva-Aitta oli vuonna 1933 sijalla 38, vuonna 1943 sijalla 14, vuonna 1953 sijalla 27 ja vuonna 1963 sijalla 55.

Päätoimittajia

  • Ragnar Öller, ensimmäinen päätoimittaja
  • Olavi Järvi 1968
  • Aino Aurela 1934–1947
  • Kirsti Jaantila 1961–1967
  • Veikko Karumo 1947–1950
  • Valma Kivitie 1950–1961
  • Ensio Rislakki 1932–1934
                                     
  • lehtiä olivat muiden muassa Kuvaposti, Elokuva - Aitta Kaunis koti, Metsästys ja Kalastus, Parnasso ja Urheilun Kuva - Aitta sekä lastenlehdet Sarjakuvalehti
  • Aikalaisarvioissa elokuva sai yksimielistä kiitosta. Vaikeita kohtauksia on pehmennetty lämpimällä huumorilla Valma Kivitie, Elokuva - Aitta Paula Talaskivi
  • Elokuva - Aitta ei nähnyt kuvauksessa ansioita, eikä Tähtelää lukuun ottamatta myöskään näyttelijätyössä. Kava AP: Hetkiä yössä, Viikon tv - elokuvia Tv - maailma
  • Valma Kivitie Elokuva - Aitta kiittää: Kerta kaikkiaan hauska ja korkeatasoinen kotimainen elokuva Myöhemmissä kritiikeissä elokuvaa luonnehditaan maanläheiseksi
  • tuntemusta. Heikki Eteläpää Elokuva - Aitta hämmästeli, että täysverinen elokuvamies ei ole osannut riittävästi hyödyntää elokuvan keinoja. Mauri Nordberg
  • filmillisesti kekseliäisyydestä ja arvioi koko elokuvaa huolitelluksi ajanviete - elokuvaksi Valma Kivitie Elokuva - Aitta puolestaan huomautti: Kumman kapeaksi
  • kaikista tähänastisista tuotteista eikä ja Aino Aurelan mielestä Elokuva - Aitta enää tarvitse puhua edistysaskelesta kotimaisen filmituotannon alalla
  • käsikirjoitus ja Pentti Unhon kuvaus, joka tehostuu yhä kuten Valma Kivitie Elokuva - Aitta kirjoittaa. Heikki Aaltoila Uusi Suomi puolestaan tuo esiin musiikin
  • Valma Kivitien Elokuva - aitta tavoin: Elokuva on kalpea ja ote veltonlainen kaikesta työstä ja yrityksestä huolimatta. Myöhemmin elokuva on saanut varsin
  • Aikalaisarvioissa elokuva saa sekä kiitosta että moitteita. Jaakko Tervasmäki Elokuva - Aitta kehuu elokuvan alkua ja toteaa sitten: Vasta kun elokuvan henkilöt