ⓘ Lepolan huvila

                                     

ⓘ Lepolan huvila

Lepolan huvila on Tampereen Härmälässä sijaitseva 1800-luvulla rakennettu huvila. Sen rakennutti insinööri Ossian Bergbom, vuodesta 1903 alkaen Wuorenheimo. Wuorenheimon kuoltua huvila jäi perikunnalle.

Huvilan suunnitteli todennäköisesti Tampereen kaupungin ensimmäinen kaupunginarkkitehti F. L. Calonius 1876–1891. Todennäköistä on myös, että huvila siirrettiin Hatanpäänniemeltä ennen vuotta 1898, koska paikalle rakennettiin silloin Nils Idmanin asuntopalatsi Idmanin huvila.

                                     

1. Yleisradioasema

Suomalaisten radiolähetysten uranuurtaja, insinööri Arvi Hauvonen, kutsuhuudoltaan 3NB, käytti huvilan suippoa tornia toisena radiolähetysasemanaan 1923. Ensimmäisellä lähetysasemalla hän oli pääasiassa vain sähköttänyt, mutta Lepolan huvilalta hän lähetti myös gramofonimusiikkia AM:llä, minkä vuoksi lähetykset voidaan katsoa yleisön viihdyttämiseksi tarkoitetuiksi yleisradiolähetyksiksi.

                                     

2. Tampereen kaupungin omistuksessa

Huvila siirtyi Wuorenheimon puolison Agnes Wuorenheimon kuoltua k. 1921 Tampereen kaupungille kaupalla vuonna 1925, ja vuodesta 1927 alkaen huvila toimi lastenkotina, johtajanaan Elli Seppälä hänen sisarensa Aili Seppälä toimi samaan aikaan Rantaperkiössä sijaitsevan Metsolan lastenkodin johtajana. Talvisodan aikana huvila palveli sotilassairaalan toipilasosastona. Sodan jälkeen vuonna 1945 kaupunki päätti pitää huvilan lasten käytössä, ja siitä tehtiin lastentarha. Tässä tarkoituksessa se toimii heinäkuuhun 2017 saakka, jolloin sen toiminta Lepolan päiväkotina päättyy. Vuonna 2018 Tampereen kaupunki aikoo myydä huvilan. Huvilan perinteitä vaalii Härmälä-Seura.

                                     
  • kaupunginosa Lepola kylä Juupajoella Lepola kylä Tuusulassa Lepola järvi Jämsässä. Lepolan huvila huvila Tampereen Härmälässä Lepolan hautausmaa, useita
  • pinta - alaa 18, 5 km² ja 459 asukasta Järvensivu liitettiin 1922 Messukylästä. Lepolan huvila - alue liitettiin 1929 Messukylästä. 1937 Pohjois - Pirkkalasta liitettiin
  • sitten lasten vastaanottokoti. Alueella oli kaikkiaan 12 huvilaa joista on säilynyt vain Lepolan huvila Sommer oli porvarissäädyssä Tampereen edustaja valtiopäivillä
  • puolella on Partolan alue suurine marketteineen. Härmälässä sijaitsevat Lepolan huvila Pirkkahalli, Härmälän kirjasto ja Tampere Camping Härmälä Härmälän
  • aikoinaan useita koristeellisia huviloita, joista on nykyisin jäljellä enää Lepolan huvila Härmälässä. Alue liitettiin osaksi Tampereen kaupunkia vuonna 1920.
  • Lepolan huvilassa Pyhäjärven rannalla lähellä Tampereen kaupungin rajaa. Aluksi hän lähetti vain radiosähkötystä mutta hän aloitti Lepolan huvilasta myös
  • Perälän huvilassa Kuljussa ja jatkoi niitä 1923 Lepolan huvilassa Pyhäjärven rannalla. 10 W: n lähetystehoisella laitteella lähetettiin huvilalta gramofonimusiikkia
  • mailla sijainneessa mökissä kirjailija Aleksis Kivi kuoli vuonna 1872. Lepolan omisti myöhemmin professori E. N. Setälä, joka muutti sen nimen Toimelaksi
  • työläismuseokortteli Gaddin kappeli Hotelli Tammer Kulttuuritalo Laikku Lepolan huvila Pispalan haulitorni Raatihuone Sandbergin talo Säästöpankintalo Tallipihan
  • alueelle. Wuorenheimo rakennutti kesähuvilakseen Tampereella sijaitsevan Lepolan huvilan Se sijaitsi alkuaan Hatanpäänniemellä, mutta siirrettiin 1800 - luvun
  • Tuusulanjärven taiteilijayhteisössä sijaitsevaan Lepolan huvilaan Varattomaksi ajautuneen näyttelijän otti huostaansa huvilan omistanut arkkiatri Otto E. A. Hjelt
  • W: lla kaksi - tai kolmielektrodiputkisille radiovastaanottimille. Kuljun ja Lepolan huviloiden jälkeen kolmanneksi lähetyspaikaksi muodostui Tampereen puhelinosuuskunnan