ⓘ Free online encyclopedia. Did you know? page 69

Ontrei Vanninen

Ontrei Vanninen Sortavalan Rautalahdesta oli karjalainen runonlaulaja. Vanninen esiintyi muiden aikansa runonlaulajien tapaan usein Sortavalan Laulujuhlilla. Ontrei Vanninen oli yksi viimeisistä runonlaulajista kotiseudullaan Laatokan Karjalassa. ...

Antti Vartiainen

Antti Vartiainen oli suomalainen Kiuruvedellä asunut runonlaulaja. Antti Vartiaisen isä Olli Vartiainen muutti perheensä kanssa Pyhängältä Kiuruveden Lapinsaloon 1790-luvulla. Antti Vartiainen oli renkinä Tihilänahossa ja sen jälkeen hänen mainit ...

Hannes Vornanen

Hannes Vornanen oli suomalainen runonlaulaja ja kanteleensoittaja. lähde? Vornasen vanhemmat olivat Filip Hilippa Vornanen 1849–1920 ja Tatjana Ignatintytär, o.s. Vornanen 1857–1928, Vornanen toimi kotikylässään kauppiaana ja hän keräsi myös paik ...

Jacopo della Quercia

Jacopo della Quercia oli italialainen kuvanveistäjä, kotoisin Sienasta. Hän oli varhaisrenessanssin edelläkävijä, jonka voimakkaan ilmeikkäät muodot vaikuttivat myös Michelangeloon.

Simone Martini

Simone Martini oli italialainen, Sienassa syntynyt taidemaalari. Hän oli merkittävä hahmo aikaisen italialaisen maalaustaiteen kehityksessä ja vaikutti suuresti kansainvälisen gotiikan kehitykseen. Martinia on pidetty Duccio di Buoninsegnan, aika ...

Fugger

Fugger oli saksalainen kauppiassuku, joka toimi 1400- ja 1500-lukujen Euroopassa. Augsburgin vapaakaupungista käsin toimintaansa harjoittanut Fuggerien kauppiassuku oli pankki- ja rahoitusalan keskeisimpiä toimijoita. Kauppahuoneen liiketoiminta ...

Frankfurter Zeitung

Frankfurter Zeitung oli Saksan Frankfurt am Mainissa ilmestynyt vapaamielinen sanomalehti, joka oli perustettu 1856. Adolf Hitler lakkautti lehden vuonna 1943. Vuonna 1949 perustettu Frankfurter Allgemeine Zeitung on Frankfurter Zeitungin epäsuor ...

Kölnische Zeitung

Kölnische Zeitung oli Kölnissä 1762–1945 ilmestynyt saksalainen, kansainvälisesti tunnettu sanomalehti. Se perustettiin 1762 ja alkoi ilmestyä Kölnische Zeitung -nimisenä 1798. Alkuaan katolinen lehti alkoi 1840-luvulla kannattaa liberalismia ja ...

Rotspon

Rotspon on Lyypekissä varastoitua ranskalaista Bordeaux-viiniä. Hansaliiton ensimmäiset alukset purjehtivat Ranskan rannikolle ostamaan viiniä Bordeauxsta jo 1200-luvulla. Viini varastoitiin Lyypekin viinikellareihin, mistä sitä myytiin eteenpäin ...

Gutenbergin Raamattu

Gutenbergin Raamattu on latinankielisen Raamatun eli Vulgatan painos, jonka Johannes Gutenberg painoi Mainzissa, Saksassa vuonna 1455. Raamatun painotyöt alkoivat 23. helmikuuta kyseisenä vuonna. Raamattu on kuuluisin kaikista inkunaabeleista eli ...

Heinrich I

Heinrich oli Mainzin arkkipiispa vuosina 1142–1153. Arkkipiispankauden alkuaikoina häntä avusti Anselm Havelbergilainen. Hän kannatti Fredrik IV:ttä Konrad III:n seuraajaksi. Toisen ristiretken aikana hän yritti estää Mainzin juutalaisiin vuonna ...

Akaan sakaristo

Akaan sakaristo on keskiaikainen kivisakaristo, joka sijaitsee Akaassa. Kivikirkkohankkeesta toteutui vain sakaristo. Se rakennettiin todennäköisesti noin vuonna 1510.

Espoon historia

Espoon historia alkoi jo kivikaudella, jolloin asutus sijoittui merenpinnan korkeuden vuoksi pohjoiseen Nuuksion alueelle. Nykyisen Uudenmaan ja myös Espoon alueelle muutti 1100- ja 1200-luvuilta eteenpäin ristiretkien jälkeen ruotsalaisia siirto ...

Leppävaaran taistelu

Leppävaaran taistelu oli Espoon Leppävaarassa 11. huhtikuuta 1918 käyty Suomen sisällissodan taistelu. Vastakkain olivat Helsinkiä kohti edennyt Saksan Itämeren-divisioona ja pääkaupunkiseudun punakaarteja, jotka olivat linnoittautuneet Helsingin ...

Muulo

Muulo on keskiaikainen kylä lounaisessa Espoossa nykyisen Kurttilan alueella. Sen alkuperäinen tonttimaa on sijainnut Espoonjoen etelärannalla. Vuoden 1540 maakirjan mukaan Mulbyhyn kuului autioitunut kantatalo sekä talot Niss, Petas, Hinds ja Ju ...

Forcitin tehdasrata

Forcitin tehdasrata tarkoittaa Forcit Oy:llä Hangossa vuosina 1901–1937 ollutta omaa 600 mm:n raidelevyinen kapearaiteista rataa. Sitä pitkin kuljetettiin raaka-aineita ja valmiita tuotteita tehtaan alueella sekä Valtion Rautateiden operoiman Han ...

Hangon Sanomat (1913–1914)

Hangon Sanomat oli Hangossa vuosina 1913–1914 ilmestynyt sanomalehti. Lehti perustettiin Hangon suomenkielisten yhdyssiteeksi ja oikeuksien puolustajaksi. Se levisi lähinnä Hangon ja Lohjan seudulle. Ensimmäisen maailmansodan takia Hangon Sanomat ...

Hangon Sanomat (1929–1940)

Hangon Sanomat oli Hangossa vuosina 1929–1940 ilmestynyt sanomalehti. Lehden perustamisen syynä oli Hangossa ilmestyneen Länsi-Uusimaan muutto Lohjalle. Kerran ja välillä kahdesti viikossa ilmestynyt Hangon Sanomat painettiin vuodesta 1930 lähtie ...

Hangon verilöyly

Hangon verilöyly oli Oolannin sodan aikana 5. kesäkuuta 1855 Hangossa sattunut, kansainvälistä julkisuutta saanut pieni kahakka, jossa venäläisten sotilaiden väitettiin surmanneen valkoisen lipun kanssa rantautuneita englantilaisia merisotilaita. ...

Hangon vuokra-alue

Neuvostoliitto oli vaatinut Suomelta jo ennen talvisodan syttymistä osana aluevaihtovaatimuksiaan sotilastukikohdan vuokraamista Hankoniemeltä. Hankoniemi nousi neuvottelujen piiriin lokakuussa 1939 jo aiemmin vaadittujen Suomenlahden saarten ja ...

Hangö-Pressen

Hangö-Pressen oli Hangossa vuosina 1908–1917 ilmestynyt ruotsinkielinen sanomalehti. Sen nimenä oli aluksi Hangö-Bladet ja vuosien 1914–1915 vaihteessa Hangö-Posten. Hangö-Bladet perustettiin Hangö -lehden kilpailijaksi kunnallispoliittisen kärhä ...

Morgonlandetin taistelu

Morgonlandetin taistelu käytiin 16. heinäkuuta 1941. Sen kuluessa neuvostojoukot valtasivat saaren. Se oli yksi Hangon saarron kiivaimmista saaristotaisteluista. 12 kilometriä lounaaseen Hankoniemestä sijaitsee Morgonlandin saari. Saari ei ole is ...

Pyhän Panteleimonin kirkko (Hanko)

Hanko oli tärkeä linnoitus- ja merivartiopaikka, jonne venäläinen sotaväki saapui 21. maaliskuuta 1808 Suomen sodan aikana ja otti hallintaansa tyhjän Hangon linnoituksen. Sotilasosaston mukana tuotiin kenttäkirkko pastoreineen. Ensimmäinen asiak ...

Helsingin historia

Virallinen Helsingin historia alkaa vuonna 1550, jolloin Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa perusti kaupungin Vantaanjoen suulle Tallinnan kanssa kilpailevaksi kauppapaikaksi ja pakkosiirsi asukkaiksi lähialueiden porvareita. Helsingin seutua olivat k ...

Eläintarhanajot

Eläintarhanajot, virallisesti Suomen suurajot, olivat 1930- ja 1940-lukujen kilpa-autoilijan S. P. J. Keinäsen keksimä kilpailu, joka järjestettiin vuosien 1932–1963 välisenä aikana Helsingin Eläintarhassa.

Helsingin kuninkaankartano

Helsingin kuninkaankartano oli kuninkaankartano, jonka Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa perusti 1500-luvun alkupuoliskolla Vantaanjoen suulla olevien koskien väliselle saarelle. Helsingin kuninkaankartano perustettiin jo ennen Helsingin kaupungin pe ...

Helsingin valtaus

Helsingin valtaus oli 11.–13. huhtikuuta 1918 käyty Suomen sisällissodan taistelu, jossa Saksan Itämeren-divisioona valtasi punaisten hallussa olleen Helsingin. Saksalaiset olivat nousseet maihin hieman yli viikkoa aikaisemmin Hangossa ja edennee ...

Lähiöprojekti (Helsinki)

Lähiöprojekti on Helsingin kaupunginhallituksen vuonna 1996 käynnistämä projekti, jonka tarkoituksena on edistää Helsingin lähiöiden korjaustoimintaa ja estää alueiden välisten erojen kasvamista. Lähiöiden vetovoimaisuuden lisäämiseen vaikutetaan ...

Matapupu

Matapupu tai MaTaPuPu oli Helsingin pohjoisissa kaupunginosissa vuosina 1981–2002 ilmestynyt kaupunkilehti. Lehden nimi tuli sen tärkeimpien jakelualueiden nimien aluista: Malmi, Tapanila, Puistola ja Pukinmäki. Nykyisin nimi MaTaPuPu on käytössä ...

Suomen talvikisat 1919

Suomen talvikisat olivat Helsingissä 15. helmikuuta – 24. helmikuuta 1919 järjestetyt talvilajien suurkilpailut joihin osallistui yli 400 kilpailijaa, joukossa kilpailijoita myös Ruotsista ja Norjasta. Kisat järjesti ruotsinkielinen Svenska Finla ...

Talvisodan pommitukset Helsingissä

Talvisodan pommitukset Helsingissä tapahtuivat yhdeksänä kertana talvisodan alkamispäivänä 30. marraskuuta ja sittemmin 1. joulukuuta, 19. joulukuuta ja 25. joulukuuta 1939, sekä 14. tammikuuta 1940. Kuolohuhreja näistä pommituksista aiheutui 97 ...

Uudenmaan esikaupunki

Uudenmaan esikaupunki oli 1800-luvulla käytetty nimitys siitä osasta Helsinkiä, joka Johan Albrecht Ehrenströmin vuonna 1817 laatiman asema­kaavan mukaisesti rakennettiin Viron­niemellä sijainneen vanhan kaupungin­osan eli varsinaisen kaupungin e ...

Vanhankaupungin kirkkorauniot

Vanhankaupungin kirkkorauniot on Helsingin ensimmäisen kirkon kivijalka Kirkkorinteessä Kustaa Vaasan puistossa. Kustaa Vaasa perusti Helsingin vuonna 1550, ja uuden kaupungin ensimmäinen kirkko ja hautausmaa rakennettiin Vantaanjoen suulle nykyi ...

Hyvinkään kaupunginmuseo

Hyvinkään kaupunginmuseo on Hyvinkään Tehtaan kaupunginosassa sijaitseva kulttuurihistoriallinen museo, joka esittelee Hyvinkään ja hyvinkääläisten historiaa. Vuonna 2016 museon kävijämääräksi kirjattiin 5 894 (vertailuksi Hyvinkään taidemuseo: 6 ...

Hyvinkään taistelu

Hyvinkään taistelu käytiin Suomen sisällissodan aikana 19.–21. huhtikuuta 1918, kun Helsingin suunnasta edenneet Saksan Itämeren-divisioonan joukot valtasivat paikkakunnan sitä kolmen kuukauden ajan hallussaan pitäneiltä punaisilta. Saksalaiset h ...

Valvillan tehdasmuseo

Valvillan tehdasmuseo on Hyvinkäällä vanhan villatehtaan puiston palokalustorakennuksessa sijaitseva tehdasmuseo, joka käsittelee villateollisuuden historiaa Hyvinkäällä. Hyvinkää oli Suomen merkittävimmän villateollisuuden kotipaikka vuodesta 18 ...

Hiihdon Suomen-mestaruuskilpailut 2000

Hiihdon Suomen-mestaruuskilpailut järjestettiin vuonna 2000 Jyväskylässä 14.–16. tammikuuta, Joensuussa 29.–30. tammikuuta ja Keravalla 11.–13. helmikuuta. Sprinttihiihto oli ensimmäistä kertaa SM-hiihtojen ohjelmassa.

Talvisodan pommitukset Jyväskylässä

Jyväskylää pommitettiin talvisodassa kaksi kertaa, 29. ja 31. joulukuuta 1939. Jyväskylässä pommituksia osattiin odottaa, sillä kaupungissa valmistettiin tykkejä ja jalkaväen aseita. Lisäksi kaupungin lävitse kulki tärkeä poikkirata. Pommituksiss ...

Järvenpään viljasiilot

Järvenpään viljasiilot olivat entisen valssimyllyn viljasiiloista muodostuva suurikokoinen maamerkki Järvenpään keskustassa lähellä rautatieasemaa. Ne purettiin asuntojen tieltä 2012. Järvenpääläinen maanviljelysneuvos Bjarne Westermarck rakennut ...

Hiisi-TV

Hiisi-TV oli joulukuussa 2003 aloittanut Vihdin, Karkkilan ja Lohjan paikallistelevisio, jota pyöritti nummelalainen Oy KoDa Productions AB. Ohjelmat näkyivät Lohjan puhelimen sekä Hiisi-Vision verkossa noin 20 000 kotitaloudelle. Kanava lähetti ...

Jääkiekon nuorten maailmanmestaruuskilpailut 1990

Jääkiekon nuorten maailmanmestaruuskilpailut 1990 pelattiin Suomessa ottelupaikkakuntina olivat Helsinki, Turku, Kauniainen ja Kerava. Maailman mestaruuden voitti Kanada ja Suomi oli neljäs.

Kalevan kisat 1958

Kalevan kisat järjestettiin vuonna 1958 Kouvolassa 2.–3. elokuuta. Kalevan maljan voitti Helsingin Kisa-Veikot. Naisilla oli omat yleisurheilun Suomen-mestaruuskilpailut Kauniaisissa 3. elokuuta.

Kemin kaupungin historia

Kemin kaupunki perustettiin vuonna 1869 ja se on naapurikaupunkinsa Tornion jälkeen Lapin maakunnan vanhin kaupunki ja viimeisiä niin sanottuja Suomen vanhoja kaupunkeja. Vaikka Kemi on tunnettu savupiipputeollisuudestaan, niin ensimmäisinä vuosi ...

Kemin valtaus

Kemin valtaus oli 1.–8. lokakuuta 1944 käyty Lapin sodan taistelu. Lapin sodan alkaessa suurin osa Kemistä oli saksalaisjoukkojen valvonnassa. Ainoastaan Kemiyhtiön ja Veitsiluodon tehtaiden suojaksi oli Luttojoelta siirretty pataljoonan vahvuine ...

Volmari Iso-Hollo

Volmari Fritijof Iso-Hollo oli suomalainen yleisurheilija ja kaksinkertainen 3 000 metrin estejuoksun olympiavoittaja, ja viimeisiä ”Lentäviä suomalaisia”. Iso-Hollon seurat olivat Keravan Veikot, Helsingin Toverit, Keravan Urheilijat ja Helsingi ...

Keravan taistelu

Keravan taistelu oli osana Suomen sisällissotaa Keravalla 31. tammikuuta 1918 käyty taistelu, jossa valkoiset yrittivät vallata Keravan rautatieaseman punaisilta. Taistelu päättyi valkoisten perääntymiseen.

Kokemäen maatalousmuseo

Kokemäen maatalousmuseo on Kokemäen Tulkkilassa sijaitseva kotiseutumuseo. Se toimii vuonna 1838 rakennetussa entisessä viljamakasiinissa aivan Kokemäen kirkon kupeessa. Museon perusti vuonna 1927 Kokemäen kotiseutuyhdistys. Se oli aluksi entises ...

Käräjämäki (Kokemäki)

Käräjämäki on Satakunnassa Kokemäen keskustassa Vuolteen kylässä Kokemäenjoen rannalla oleva pieni kumpare, jossa sijaitsevat käräjäkivet ympyrään aseteltuina. Kivet eivät ole alkuperäisellä paikallaan, vaan ne palautti mäelle Kokemäen Nuorisoseu ...

Ylistaro (Kokemäki)

Ylistaro on kylä Satakunnassa Kokemäen kaupungissa. Se sijaitsee muutaman kilometrin päässä kunnan keskustaajamasta sen itäpuolella, Sonnilanjoen ja Ronkankankaan välisellä alueella. Etelässä Ylistaroa rajaa Valtatie 2. Yhdessä Sonnilan kylän kan ...

Karhula (lehti)

Karhula: puolueeton paikallislehti oli vuosina 1959–1972 kerran viikossa ilmestynyt paikallislehti Karhulan kauppalassa. Lehteä julkaisi Yrjö Rasi. Lehteä oli perustamassa toimittaja Veikko Ennala Yrjö ja Aila Rasin rahoittamana. Lehti oli 8-sivu ...